Vaatimusprofiili on valmis, työpaikkailmoitus julkaistu ja hakemuksia tipahtelee sisään. Tästä edetään karsimaan hakijaehdokkaiden joukosta ne potentiaalisimmat, kunnes heidät on aika kutsua ensimmäiseen haastatteluun. Tässä vaiheessa rekrytointiprosessia on vielä matkaa jäljellä, ennen kuin tehtävä on täytetty. Valitettavasti sitäkin tapahtuu, että mielenkiintoiset ehdokkaat eivät pysykään mukana rekrytoinnissa ja luopuvat prosessista kesken kaiken. Miksi näin käy, ja mitä sinä voit tehdä välttääksesi vastaavan tilanteen?

5-asiaa-jotka-saavat-hakijan-luopumaan-rekrytointiprosessista

1. Hidas rekrytointiprosessi ja palautteen puute

Mitä pidempi aika lähetetyn hakemuksen ja prosessin etenemisen välillä kuluu, sitä useampi hakija jättää leikin kesken. Hakija saattaa saada työpaikan kilpailevalta yritykseltä, tai kenties kiinnostus lopahtaa hitaan kommunikaation vuoksi. 

Monesti on hankalaa hoitaa haastatteluja nopealla aikataululla, mutta huolehtimalla yhteydenpidosta voit ainakin vähentää sitä riskiä, että hakija lähtisi kesken prosessin. Varmista, että hakija saa tiedon hakemuksen vastaanottamisesta sekä siitä, milloin hän voi odottaa kutsua haastatteluun ja kuinka prosessi siitä etenee. Tehokkaan ja selkeän rekrytointiprosessin avulla voitte lyhentää rekrytointiprosessiin kuluvaa aikaa.

2. Ensivaikutelma on tärkein

Onko hakija vielä mukana prosessissa ja vapaa haastatteluun? Mahtavaa! Haastattelu vaatii omistautumista niin rekrytoijan kuin hakijan toimsesta. Hakija viettää osan päivästään haastatteluun valmistautuen; Hän valitsee oikeanlaiset vaatteet, pysyttelee ajan tasalla aikatauluista sekä saapuu haastatteluun hyvissä ajoin.

Varmista siis, että annat yrityksestänne hyvän ensivaikutelman haastattelun aikana. Aloita haastattelu sovittuun aikaan ja vältä keskeyttämästä haastattelua puhelun tai muun häiriötekijän takia. Tilanne ei ole enää pelastettavissa, jos hakijaa on kohdeltu välinpitämättömästi – teot kertovat enemmän kuin sanat.

3. Kysymyksiä vailla tarkoitusta

Tuntuu itsestäänselvältä, että hakijalla tulee olla tietämystä yrityksen perusasioista ja vankka ymmärrys työnkuvasta, jotta hän voi esittää hyviä kysymyksiä. Tämä koskee luonnollisesti myös rekrytoijaa.

Pyri esittämään kaikille hakijoille pääpiirteittäin samat kysymykset, mutta esitä ne keskustelunomaisesti, kysele hakijan aikaisemmasta kokemuksesta ja yhdistä ne selkeästi työtehtävään. Haastatteluoppaat ovat hyvä apuväline järkevien kysymysten esittämiseen.

4. Epäselvyydet etenemisestä haastattelun jälkeen

Palautteen antaminen haastattelun jälkeen on yhtä tärkeää kuin yhteydenotto hakemuksen lähettämisen jälkeen. Haastattelun jälkeen työnhakija haluaa tietää:

  1. Onko minulla mahdollisuuksia saada tämä työpaikka/miten haastattelu meni?
  2. Mikä seuraavaksi tapahtuu?
  3. Milloin kuulen teistä taas?

Ennen kuin kaikki haastattelut on käyty läpi, on vaikea hahmottaa yksittäisen henkilön mahdollisuuksia saada työpaikka. Rekrytointiprosessin seuraavien vaiheiden avaaminen ja arvion antaminen päätöksentekoajankohdasta tuskin kuitenkaan pitäisi tuottaa ongelmia. Muista kertoa jatkosta – muuten ehdokas saattaa jatkaa prosessia toisen yrityksen kanssa hänen ajatellessa, ettei teillä ole riittävästi kiinnostusta häntä kohtaan.

5. Erimielisyydet rekrytoivien esimiesten kanssa

Rekrytointiprosessi tarkoittaa usein yhteistyötä sen esimiehen kanssa, joka hakee uutta henkilöä tiimiinsä. Riskinä on, että hakija saa epäselvän kuvan, jos rekrytoijan ja rekrytoivan esimiehen näkemykset työtehtäviin, yritykseen, haastattelun sisältöön ja kommunikoinnin rutiineihin nähden poikkeavat toisistaan. Varmista, että rekrytoija ja rekrytoiva esimies ovat yksimielisiä kommunikoinnista.