Työpaikkailmoitukset ja urasivut kuuluvat HR:n työkalupakkiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmoitusten kielenkäyttö vaikuttaa merkittävästi rekrytointiprosessin onnistumiseen ja voi pahimmillaan olla syrjivää. Tietyt sanavalinnat saattavat jopa olla ratkaiseva tekijä siihen, kuka lähettää hakemuksen ja kuka ei.
Sanavalinnoilla on väliä
Yritystä ja työnkuvaa kuvaileva teksti esittelee, minkälaista henkilöä haetaan. Kun hakija lukee ilmoituksen, hän muodostaa mielessään kuvan siitä, millainen valitun henkilön tulisi olla. Tutkimuksen mukaan työpaikkailmoituksissa käytettävällä sukupuolistereotypioiden värittämällä kielellä on paljon merkitystä.
Kun ilmoituksessa kuvaillaan ihannetyöntekijää sukupuolittuneilla ilmauksilla, kuten adjektiiveilla lämmin, yhteistyökykyinen, itsevarma tai kilpailuhenkinen, vaikuttaa tämä suoraan hakijoiden sukupuolijakaumaan. Sukupuolistereotypioiden värittämät miehiä kuvaavat sanat ovat usein suorituskeskeisiä, kun taas naisia kuvaavat sanat liittyvät pitkälti sosiaalisiin taitoihin. Sanat yhdistetään usein ahtaaseen stereotypiaan naisellisista ja miehekkäistä ominaisuuksista.
Sukupuolittunut kielenkäyttö voi vaikuttaa hakijan lisäksi rekrytoivaan osapuoleen. Esimerkkinä tästä on tilanne, jossa henkilö uhmaa normeja ja hakee tehtävää ilmoituksen sukupuolittuneesta kielestä huolimatta. Tällöin on todennäköistä, että rekrytoiva osapuoli arvioi silti hakijan soveltuvuutta ilmoituksessa käytettyjen termien pohjalta.
Pahimmillaan tapa, jolla haettavaa henkilöä kuvaillaan voi johtaa siihen, että rekrytoija karsii hakijoita omien käsitystensä ja ennakkoluulojensa perusteella. Paras keino välttää tällaiset virheet on pyrkiä käyttämään mahdollisimman sukupuolineutraalia ja tasa-arvoa edistävää kieltä.
Millaisen viestin teksti välittää?
Ilmoituksessa listatut, hakijalta toivotut ominaisuudet viestivät epäsuorasti siitä, millainen henkilö tehtävään sopisi. Ongelmia ilmenee silloin, kun ominaisuuksia kuvaavat termit ja adjektiivit ovat sukupuolistereotypioita vahvistavia tai muulla tavoin syrjiviä.
Ilmoitusta lukiessaan voi potentiaalisen hakijan olla vaikeaa kuvitella itsensä kyseiseen rooliin. Vaikka hänellä olisi kaikki vaadittavat kompetenssit, ei hän todennäköisesti päädy hakemaan työpaikkaa. Tällaiset asiat kannattaa ottaa huomioon, sillä moninainen ja monikulttuurinen työyhteisö parantaa muiden hyötyjen ohella yrityksen tuottavuutta.
Laki suojelee myös hakijaa rekrytointiprosessissa tapahtuvalta syrjinnältä. Työsuojeluhallinnon mukaan kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Ilmoitusta kirjoittaessa täytyy siis varmistaa, ettei ilmoitus hyljeksi ketään ihmisryhmää.
Osallistavat urasivut, tasavertainen some
Kieltä ja sanavalintoja ei tulisi huomioida pelkästään työpaikkailmoitusten kohdalla. Hakijat etsivät usein tietoa yrityksestä sen nettisivuilta, sosiaalisesta mediasta sekä urasivuilta mielessään kysymys: voisinko nähdä itseni täällä töissä? Ota siis huomioon seuraavat seikat:
- Millaisen käsityksen hakija saa työntekijöitä esittävästä valokuvasta, jossa jokainen on samannäköinen ja -ikäinen, samaa etnistä taustaa edustava sekä samassa työtehtävässä oleva? Millaiset henkilöt ovat edustettuina, ketkä eivät?
- Millaisia arvoja teksti ja kuvat tuovat esille?
- Millaisia sanavalintoja tekstissä käytetään? Assosioituvatko ne vahvasti tiettyyn sukupuoleen tai ikäryhmään?
Vinkki! Kokeile ilmaista työkalua, joka tarkistaa, onko työpaikkailmoitus epäsuorasti suunnattu miehille tai naisille. Työkaluun voi syöttää ainoastaan englanninkielisiä ilmoituksia, mutta se tarjoaa hyödyllisen listan sanoista, joiden liiallista käyttöä kannattaa välttää myös suomeksi.
Toisin kuin monissa muissa Euroopan kielissä suomen kielessä sanoilla ei ole sukuja ja miehiin ja naisiin viitataan samalla persoonapronominilla. Suomessa kielellinen epätasa-arvo ilmenee muilla tavoin. Esimerkkejä siitä ovat mm.
- Työntekijän sukupuoleen viittaavat ammattinimikkeet ja roolit (lentoemäntä, lakimies, esimies)
- Sukupuolen epäsymmetrinen merkitseminen henkilöviittauksissa (lääkäri – naislääkäri)
- Yleispätevä (geneerinen) maskuliinisuus sanastossa ja sanonnoissa (esim. virkaveli, jokamiehenoikeus, miehen puhetta, tehdä miehen työ).”
Vinkki! Tutustu Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan julkaisuun Miehiä ja naisihmisiä suomen kielen seksismistä ja sen purkamisesta.
Mieti ilmoitusta sen kohteen eli hakijan näkökulmasta. Varmista, että käyttämäsi sanasto ei pelottele pois varteenotettavia kandidaatteja – mitä enemmän hakijoita, sitä parempi mahdollisuus rekrytoida osaamisen perusteella. Hakijakokemus paranee, positiivinen kuva yrityksestänne vahvistuu ja samalla työyhteisökin monipuolistuu.
