Sitoutuneemmat työntekijät, proaktiivisempaa työskentelyä ja pienempi vaihtuvuus. Nämä ovat vain osa jatkuvien pulssikyselyiden monista eduista. Jatkuvien kyselyiden avulla voidaan luoda ennakoiva organisaatio, jossa työntekijöiden sitoutuneisuus on erinomaisella tasolla. Tämän lisäksi etuna on se, että jatkuvista kyselyistä saadaan huomattavasti suurempi vastausprosentti verrattuna perinteisiin työtyytyväisyyskyselyihin.
Haastattelimme Weekli by Talentechin tuotepäällikköä Helene Odevallia jatkuvien pulssikyselyiden hyödyistä. Weekli on pulssikyselytyökalu, joka auttaa tunnistamaan työyhteisöön liittyvät riskit ajoissa. Työkalun avulla organisaatiot pystyvät ennaltaehkäisemään esimerkiksi stressiä ja sairaslomia sekä parantamaan sitoutuneisuutta ja hyvinvointia.
1. Työntekijöiden sitoutuneisuuden kasvattaminen
Weeklin viikoittaiset kyselyt antavat työntekijöille säännöllisesti mahdollisuuden sanoa mitä he ajattelevat täysin nimettömästi, jonka merkitys korostuu etätöiden lisääntyessä. Myös HR ja yrityksen johto pääsevät seuraamaan helposti henkilöstön tilannetta.
- Työntekijät saavat henkilökohtaisen digivalmentajan käyttöönsä, joka esittää viikottain työntekijöille tarkoin valittuja ja yksilöllisiä kysymyksiä. Näin yksittäinen työntekijä saa paremman kuvan omasta tilanteestaan ja mahdollisuuden kehittää ongelmakohtiaan sekä menettelytapojaan, sanoo Helene.
2. Ennakoivan toiminnan mahdollistaminen
Perinteisesti työtyytyväisyystutkimuksia tehdään kerran tai kahdesti vuodessa. Näiden ongelmana on pitkäkestoisuus, sillä tulosten yhteenvetoon voi mennä jopa useampi kuukausi. Työntekijät vastaavat laajoihin kyselyihin ja tulosten valmistuessa tiedot saattavat olla jo vanhentuneita. Pahimmassa tapauksessa ongelmakohtiin puuttuminen on tässä vaiheessa jo liian myöhäistä.
- Suosittelen ehdottomasti yrityksille jatkuvia pulssikyselyitä, sillä HR ja yrityksen johto saavat ajankohtaista tietoa organisaationsa kipupisteistä ennen kuin on liian myöhäistä. Työntekijälle kyselyyn vastaaminen on pieni panostus - vastaaminen vie viikosta noin 30 sekuntia ja hän pääsee siinä ajassa kehittämään työpaikkaa sellaiseksi, jossa oikeasti viihtyy. Kysymykset valikoituvat yksilöllisesti, ovat tieteellisesti validoituja ja perustuvat psykososiaalisen työympäristön tutkimukseen, kertoo Helene.
3. Realiaikaista dataa
HR saa jatkuvien pulssikyselyiden avulla reaaliaikaista tietoa henkilöstön hyvinvoinnista ja pystyy näin helposti ennakoimaan yrityksessä vaadittavia toimenpiteitä.
- HPI:t (Human Performance Indicators) ovat HR:n tärkeimmät KPI:t ja keskeisessä roolissa myös Weeklissä. Muutaman kuukauden kuluessa tilastot alkavat puhua puolestaan ja johdolla sekä HR:llä on mahdollisuus tarkastella tuloksia eri näkökulmista. Tuloksien avulla yritys pystyy reagoimaan faktoihin fiiliksen sijaan ja ryhtymään vaikuttaviin toimenpiteisiin, Helene toteaa.
- Jatkuvat kyselyt auttavat myös työntekijöitä olemaan proaktiivisempia, sillä työkalu tarjoaa vinkkejä ja oivalluksia perustuen heidän antamiin vastauksiin. Tämä puolestaan auttaa vahvistamaan itseohjautuvuutta, Helene jatkaa.
4. Talenttien sitouttaminen
Yritykset käyttävät paljon resursseja löytääkseen oikeat talentit ja pitääkseen heidät tyytyväisinä organisaatiossaan. Menestyvät yritykset ovatkin ymmärtäneet, että työntekijät ovat heidän tärkein resurssinsa.
- Yritykset voivat varmistaa, että talenttien sitoutuneisuus ja motivaatiotasot ovat oikealla tasolla jatkuvien pulssikyselytulosten sekä niiden ymmärtämisen avulla. Tämä ei paranna ainoastaan työtyytyväisyyttä, vaan vahvistaa myös työnantajabrändiä. Nuoremmalle sukupolvelle on itsestään selvää työskennellä dataohjautuvasti, sillä he haluavat nopeita vastauksia ja toimenpiteitä, Helene toteaa.
Työntekijälle kyselyyn vastaaminen on pieni panostus - vastaaminen vie viikosta noin 30 sekuntia ja hän pääsee siinä ajassa kehittämään työpaikkaa sellaiseksi, jossa oikeasti viihtyy.
5. Anonyymit vastaukset mahdollistavat todelliset tulokset
Hyvässä pulssikyselytyökalussa anonymiteetti otetaan vakavasti, jolloin yhtäkään vastausta ei voida yhdistää yksittäiseen henkilöön.
- Weeklissä viiden henkilön ryhmäkoko on minimi. Pienemmästä ryhmästä ei voida julkaista tuloksia kenenkään nähtäville. Tämä on erittäin tärkeää. Myös työntekijällä on oltava täysimääräinen omistusoikeus omaan dataansa, Helene sanoo.
6. Jatkuvan arvioinnin merkitys
Koronapandemian vaikutukset ovat nostaneet pintaan työtyytyväisyystutkimusten merkityksen niin työntekijöiden kuin johdon näkökulmasta. Kahvihuoneessa ohimennen kuulumisten vaihtaminen ei etätyön lisääntyessä saa samanlaista tilaa kuin ennen. Pitkällä aikavälillä tämä voi näkyä jopa negatiivisesti sitoutuneisuudessa, tiimihengessä ja tuottavuudessa.
- Uudistuneessa yritysmaailmassa työntekijöiden kokemukset ja mielipiteet nousevat esiin ennennäkemättömällä tavalla. Niiden tiedostaminen auttaa yritystä havaitsemaan tyytymättömyyttä ja tekemään merkityksellisiä muutoksia. On myös selvää, ettei kerran vuodessa tehtävä työtyytyväisyystutkimus tuo riittävää tulosta - tieto mitä työntekijät ajattelevat tammikuussa, ei auta enää kesäkuussa, Helene toteaa.
7. Oppiva ja kehittyvä ilmapiiri
Weekli toimii ikään kuin työntekijän henkilökohtaisena ekosysteeminä, jonka lisäksi HR ja johto näkevät, mikä organisaatiossa toimii ja mikä kaipaa kehitystä, Helene vielä toteaa.
- Weekli-pulssikyselyt luovat oppivan ja kehittyvän työympäristön, jossa työntekijät uskaltavat kokeilla uusia asioita, oppia virheistään sekä siirtyä nopeasti eteenpäin. Voidaankin todeta, että työkalu tukee työntekijöiden itsenäisyyttä, kokeilunhalua, rohkeutta ja oppimista tulosten sekä palautteen avulla, Helene vielä toteaa.
8. Tuottavuuden kasvattaminen
Korkea sitoutuneisuus auttaa yritystäkin menestymään paremmin, sillä se johtaa luonnollisesti korkeampaan tuottavuuteen.
- Lukuisat tutkimukset tukevat tätä väitettä. Asiakkaidemme mukaan joissain tapauksissa jopa 20 % parempaan tuottavuuteen, Helene lopettaa.
